Pelaajabarometri 2022: Suomalaisten pelaamistottumukset muutoksessa
Useat merkittävät tapahtumat ovat muuttaneet suomalaisten pelaamistottumuksia viimeisen vuosikymmenen aikana. Korona-ajan rajoitukset, ja pakollinen tunnistautuminen Veikkauksen peleissä ovat vaikuttaneet pelaamiseen, joka näkyy myös Pelaajabarometrin tuloksissa.
- Pelaajabarometri on kahden vuoden välein toteutettava tutkimus, jossa tarkastellaan 10–75 vuotiaiden mannersuomalaisten pelitottumuksia.
- Tarkastelun kohteena ovat perinteiset ei-digitaaliset pelit, kuten pulma- ja korttipelit sekä digitaaliset pelit, joita ovat esimerkiksi netin rahapelit ja tietokonepelit.
- Pelaajabarometri 2022 -tutkimuksessa tarkasteltiin pelaamisen uusia ilmiöitä, kuten Facebook-pelejä, e-urheilua ja striimaamista.
Pelaajabarometri 2022 -tulokset
Perehdyimme perinpohjaisesti uusimpaan Pelaajabarometri-tutkimukseen, jossa selvitettiin kuinka suomalaisten pelaamistottumukset ovat muuttuneet viimeisten vuosien aikana
Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa digitaalisten ja ei-digitaalisten pelien suosiota, rahapelaamista, suosituimpia pelityyppejä ja uusia pelaamisen trendejä, kuten e-urheilua ja striimaamista. Lue alta edellä mainituista ja muista tärkeimmistä Pelaajabarometrin tuloksista.
Lähes kaikki suomalaiset pelaavat satunnaisesti
Pelaaminen on Suomessa edelleen yleistä kaikenikäisten keskuudessa. Lähes kaikki 10–75-vuotiaat pelaavat jotakin peliä ainakin satunnaisesti. Digitaalisten pelien suosio on kasvanut hieman, kun taas ei-digitaalisten pelien pelaaminen on vähentynyt.
Aktiiviseksi pelaajaksi lasketaan henkilö, joka pelaa jotakin peliä vähintään kerran kuukaudessa. Suurin osa suomalaisista kuuluu tähän ryhmään. Naiset ovat hieman kiinnostuneempia ei-digitaalisista peleistä, ja niitä pelaavat lähes kaikki kyselyyn vastanneet naiset.
Miesten keskuudessa suosituimpia ovat digitaaliset pelit. Erot miesten ja naisten peliaktiivisuudessa ovat kuitenkin kaventuneet lähes olemattomiksi.
| Pelaamisen yleisyys | Pelaavat joskus (%) | Aktiiviset pelaajat (%) |
|---|---|---|
| Kaikki pelaajat | 98,3 | 88,9 |
| Ei-digitaaliset pelit | 96,9 | 76,7 |
| Digitaaliset pelit | 80,3 | 65,1 |
Perinteisten rahapelien suosio laskussa
Rahapelaaminen on vähentynyt Suomessa huomattavasti. Raha-automaattipelejä pelaa enää 18 %:a suomalaisista, joka on 22 % vähemmän kuin vielä muutama vuosi sitten.
Veikkauksen arvonta- ja vedonlyöntipelien suosio on laskenut merkittävästi, vaikka ne ovat edelleen suosituimpia perinteisiä rahapelejä. Myös RAY:n raha-automaattipelien pelaajamäärät ovat laskeneet ja nykyään niitä pelaa enää noin viisi prosenttia suomalaisista.
Pelaaminen Veikkauksen nettikasinolla on vähentynyt hieman, mutta ulkomaisilla kasinoilla pelaavien määrä pysyi samana. Kaiken kaikkiaan kotimaisilla tai ulkomaisilla rahapelisivustoilla ainakin joskus pelaa joka kolmas suomalainen.
Mobiilipelaamisen kasvu on pysähtynyt
Mobiililaitteet, tietokone ja pelikonsolit ovat edelleen suosituimmat pelialustat digitaalisten pelien pelaamiseen. Suosittuja ovat myös käsikonsolit, kuten Nintento Switch ja Steam Deck, jotka ovat ylittäneet suosiossa Facebook-pelit. Tätä voi selittää se, että Facebook ei ole enää yhtä suosittu sosiaalisen median alusta kuin ennen.
Yllättävää on kuitenkin se, että mobiilipelaamisen suosio ei jatkanut enää kasvamistaan uusimmassa Pelaajabarometrissä, vaan mobiilipelaajien määrä on tasaantunut 42,1 %:iin.
Virtuaalilaseilla pelaavien määrä on noussut merkittävästi, vaikka se on edelleen vähäistä verrattuna muihin pelialustoihin. Pelaamiseen virtuaalilaseja käyttää noin kolme prosenttia suomalaisista.
Suosituimmat pelityypit ikäryhmittäin
Jokaisella Pelaajabarometriin vastanneella ikäryhmällä on omat suosikkinsa pelityypeissä.
Näitä pelejä eri ikäryhmät tykkäävät pelata:
- Alle 20-vuotiaat: Ammuskelu- ja seikkailupelit
- 40-vuotiaat: Pulma-, kortti-, seikkailu- ja strategiapelit
- 50-vuotiaat: Pulma-, kortti-, seikkailu- ja strategiapelit
- 60–69- ja yli 70-vuotiaat: Pulma- ja korttipelit
Viihdepelien sekä pulma- ja korttipelien rinnalle ovat tulleet myös oppimispelit. Korttipeleistä suosituin useassa ikäryhmässä on edelleen pasianssi.
Lähes puolet pelaa jotakin peliä päivittäin, mutta 20–29-vuotiaiden ikäryhmässä pelaaminen on vähentynyt merkittävästi 24,4 %:iin vuoden 2020 lähes 40 %:sta. Yli 50-vuotiaista ja sitä vanhemmista ikäryhmistä vain joka toinen pelaa digitaalisia viihdepelejä.
Pelaamisessa näkyvät selvät sukupuolierot
Pelaajilta tiedusteltiin mitä digitaalisia pelejä he ovat pelanneet viimeisen kuukauden aikana. Eniten mainintoja sekä miehiltä että naisilta saivat Veikkauksen pelit sekä pasianssi. Niiden jälkeen tulivat Candy Crush, Counter-Strike ja Hay Day.
Naiset ja miehet suosivat eri pelityyppejä, mikä näkyy selvästi Pelaajabarometrin tuloksissa. Naiset pelaavat eniten pulmapelejä kuten sanaristikoita ja pasianssia. Oppimispelejä pelaa jopa 71,8 % naisista. Miehet pelaavat eniten ammuskelu- ja nettiroolipelejä. Lähes kaikki nettiroolipelien pelaajat ovat miehiä.
Nämä ovat miesten ja naisten kolme pelatuinta peliä:
| Sijoitus | Miehet | Naiset |
|---|---|---|
| 🥇 | Veikkauksen pelit | Veikkauksen pelit |
| 🥈 | Counter-Strike | Pasianssi |
| 🥉 | Pasianssi | Candy Crush |
E-urheilu ja striimaaminen vielä harvinaista
Pelilähetyksien seuraaminen on Suomessa huomattavasti suositumpaa kuin kilpapelaaminen ja jo noin kolmasosa suomalaisista katsoo lähetyksiä satunnaisesti.
Joka kolmas vastaaja katsoo myös pelaamista esitteleviä striimejä. Striimaajien, eli omaa pelaamistaan ja suuria voittojaan live-lähetyksissä esittelevien pelaajien määrä on kasvanut vuosien 2020-2022 välillä merkittävästi.
Vuonna 2022 ainakin 5,5 % suomalaisista striimaa joskus omaa pelaamistaan. Aktiivisia striimaajia on kuitenkin vain 1 % väestöstä, joka on saman verran kuin edellisessä Pelaajabarometrissä. Erityisesti nuoremmat ikäryhmät ovat ahkeria striimaajia ja pelilähetysten katsojia.
Suomalaiset pelaavat digitaalisia pelejä lähes 7 tuntia viikossa
Suomalaiset pelaavat digitaalisia pelejä keskimäärin 6,77 tuntia viikossa. Luku on kaikista barometreistä korkein, vaikkakin hieman alhaisempi kuin korona-aikana, jolloin keskiarvo nousi kahdesta tunnista neljään tuntiin.
Miehet pelaavat digitaalisia pelejä 10,7 tuntia viikossa, mikä on kaksi tuntia vähemmän kuin naisten käyttämä aika 5,7 tuntia viikossa. Sukupuolten välinen ero on kuitenkin pienentynyt, sillä aiemmin miehet pelasivat viikossa kaksi tuntia enemmän kuin naiset.
Näin pelaajabarometri 2022 toteutettiin
Pelaajabarometriin osallistui 1075 mannersuomalaista 10–75 vuotiasta, jotka vastasivat kysymyksiin joko verkossa tai paperisella lomakkeella.
Kyselylomakkeen sisältö:
Neljän sivun mittainen kyselylomake oli samankaltainen kuin vuoden 2020 kysely, mutta korona-ajan pelaamiseen liittyvät kysymykset oli poistettu. Vastaajilta kysyttiin muun muassa heidän ikäänsä, sukupuoltaan, koulutustaan, tulojaan ja asumismuotoaan.
Kysymysten aiheet olivat seuraavat:
- Ei-digitaaliset pelit - kuten lauta- ja korttipelit
- Digitaaliset pelit - kuten mobiili- ja tietokonepelit
- E-urheilu ja striimaaminen - pelaamiseen liittyvät verkkosisällöt
Lisäksi kyselyssä selvitettiin pelaamiseen käytettyä rahaa, ajankäyttöä ja pelien ostomääriä. Ongelmapelaamista kartoitettiin neljällä uudella kysymyksellä, ja lopuksi selvitettiin pelaamiseen liittyviä asenteita.
Useimmat eivät koe pelaamisen aiheuttavan ongelmia
Suurin osa suomalaisista pelaajista ei koe, että pelaaminen vaikuttaisi negatiivisesti heidän elämäänsä. Tästä huolimatta lähes joka kolmas vastaajista sanoo, että pelaaminen on toisinaan vienyt aikaa muilta aktiviteeteilta ja kiinnostuksen kohteilta.
Miesten on selvästi vaikeampaa kontrolloida pelaamistaan, sillä joka kolmas heistä kokee, että pelaamista on joskus vaikea hallita, kun naisista näin ajattelee vain joka viides. Äärimmäiset ongelmat ovat kuitenkin harvinaisia molemmilla sukupuolilla. Vain prosentti aikuisista viihde- ja rahapelaajista raportoi vakavista pelaamiseen liittyvistä ongelmista.
Kasinohai on Suomen johtava nettikasinoiden arviointisivusto, ja Helena on lisännyt sivuston sisältöä kirjoittamalla kasinosisältöä loppuvuodesta 2020 asti.
Lue lisää kirjoittajastaViimeisimmät uutiset
